Meri-Lappi on historiallinen ja moderni kaupankäynnin keskittymä, koska alue sijaitsee keskeisten liikenneväylien varrella ja on portti Lappiin. Tornio on alueen vanhin kaupunki, joka täyttää 400 vuotta vuonna 2021. Juhlavuonna nostetaan paljon esiin kaupungin hienoa historiaa.
Meri-Lapin pitkä historia takaa monipuolisen kulttuurin, joka näkyy niin ihmisten elämässä kuin katukuvassa
Lapin vauraimmalla seudulla on vaiherikas menneisyys ja värikäs kulttuurihistoria. Sijainti meren ja jokien äärellä on mahdollistanut kaupankäynnin ja matkailun 1500-luvulta lähtien ja seutu onkin kasvanut rajattoman luovuuden alueeksi.
Roomalais-Katolinen kirkko on perustanut Kemin seurakunnan jo 1329, joka laajeni sisältämään suuren osan Lappia. Ensimmäinen kaupunki alueella on Tornio, jonka Ruotsin kuningas perusti 1621. Simon ja Tervolan kunnat on perustettu 1866. Kemin kaupungin perusti Venäjän keisari vuonna 1869, jolloin kaupungiksi rajattiin pieni osa kunnasta. Muusta alueesta tuli Kemin maalaiskunta, jonka nimi muutettiin Keminmaaksi vuonna 1979.
Historian saatossa Meri-Lappi on kuulunut välillä Ruotsille, välillä Venäjälle ja ollut myös kahtia jaettu. Alueen alkuperäiset nimitykset ovat Peräpohjola ja Länsi-Pohja ja Ruotsista katsottuna Itä-Pohja. Pitkään aluetta kutsuttiin myös Kemi-Tornion alueeksi. Meri-Lapiksi aluetta on alettu kutsua 2000-luvulla.
Meri-Lappi on ollut tieteellisten tutkimusretkien kohteena 1500-luvulta lähtien. Kuuluisimmat tutkimusretket ovat Maupertuisin maapallon muodon mittaaminen Tornionlaaksossa vuosina 1736-1737 sekä Struven kolmiomittaus mm. Alatornion kirkon kellotornissa vuonna 1842. Struve mittasi myös maapallon muotoa ja pituutta. Struven mittausketju otettiin vuonna 2005 Unescon maailmanperintöluetteloon. Struven ketju edustaa tieteen ja tekniikan kulttuuriperintöä.
Meri-Lapin alueet säästyivät sotien aikana polttamiselta ja täällä on useita upeita rakennuksia jäljellä 1500-1800 luvuilta. Vanhin on Keminmaan vanha kirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko, joka on valmistunut 1553 ja on pohjoisin sellaisenaan säilynyt keskiaikainen kivikirkko Suomessa. Kirkko on kuuluisa myös, koska kirkkoherra Rungiuksen (kuoli 1629) muumio on nähtävillä lattian alla. Rungiuksen väitettiin eläessään sanoneen: ”Elleivät sanani ole totta, ruumiini mätänee, mutta jos ne ovat totta, se ei koskaan mätäne.”
