Meri-Lapissa on kautta historian niin elinkeinot kuin hyvinvointikin perustuneet luontoon. Luonnonvarat ovat mahdollistaneet alueen kehittymisen Suomen teollisuualueiden kärkipäähän ja luonto ympärillämme tarjoaa hyvinvointia asukkaille ja vieraille
Hedelmällinen maaperä
Jääkauden väistyttyä, reilu 10 000 vuotta sitten, maa kohosi noin sata metriä mannerjäätikön sulamista seuranneen vuosituhannen aikana. Jääkauden sulamisvedet väistyivät pikkuhiljaa ja alta paljastui hedelmällinen maa. Meri-Lapissa löytyy niin soita, metsiä, peltoa ja vaaraa, merta ja jokia unohtamatta.
Meri-Lapin alueella tuotetaan merkittävä osa Lapin maito- ja lihatuotannosta. Meri-Lapin maitotilat tuottavat puolet Lapin tuotannon määrästä. Samoin lihakarjaa kasvattavat tilat tuottavat maakunnan koko lihan tuotantomäärästä puolet.
Kalastus on merkittävä osa alueen elinkeinoa ja lähiruokaa parhaimmillaan. Kolmen kalaisan joen lisäksi voi kalastella myös meressä tai järvissä.
Paikallisten ravintoloiden ruokalistalta löytyy lähiruuasta tuotettuja ateriakokonaisuuksia. Marjoja ja sieniä paikallisilta poimijoilta. Lihaa lähiteurastamosta ja lintua paikallisilta metsästäjiltä. Lohi on taatusti tuoretta, suoraan kalastajalta tai lähituottajalta. Paikallisen panimon tuotteita myydään janojuomaksi ja jos väkevämpää tahtoo, sekin on lähellä tuotettua.
Ravintolat käyttävät usein lähiruokaa ja raaka-aineita satokauden ja sesonkien mukaan.
Luonnonvarat teollisuuden raaka-aineena
Kun Lapin ensimmäinen saha perustettiin Laitakarin saareen 1862, Kemin kaupunkia ei vielä edes ollut (1869). Vuosikymmenien ajan puutalous oli Pohjois-Suomen kehityksen liikkeellepaneva voima. Pohjois-Suomen ensimmäinen paperitehdas Kemi Oy perustettiin 1893 ja seutu kasvoi nopeasti yhdeksi merkittävimmistä puunjalostusteollisuuden keskittymistä Suomessa. Toinen paperitehdas Veitsiluoto Oy perustettiin 1932. Tehtaat tunnetaan nykyään nimillä Metsä Group Oyj ja Stora Enso Oyj.
Lapin metsien puutavara saatiin jokia pitkin uittamalla Kemin ja Tornion sahoille. Savottatöihin ja uittoon saapui työväkeä Lappiin ympäri Suomea. Työt savotoilla tehtiin talviaikaan marraskuulta maaliskuulle. Kevättulvien käynnistyttyä tukit uitettiin Kemi- ja Tornionjokia pitkin yhteensä yli 7000 kilometriä pitkissä uittoväylissä. Uitto päättyi vuonna 1991 ja alueella on jäljellä siihen liittyviä rakennuksia sekä muistomerkki. Nykyisin puut tuodaan Pohjois-Suomen metsistä rekoilla ja junilla suoraan tehtaille ja ne jatkavat jalostettuna matkaa maailmalle useimmiten laivalla.
Tornion 1960-luvulla rakennettu ferrokromitehdas ja sen kromikaivos Kemissä jalostavat ruostumatonta terästä. Tehdas tunnetaan nykyisin nimellä Outokumpu Chrome Oyj. Tornion tehdas on Euroopan suurin kierrätyslaitos ja kaivoksessa tuotetaan 100 % Euroopan kromista.
