Tornionlaakso Perämereltä pohjoiseen on muodostanut jo vuosisatoja oman kulttuurisen alueen ja yhtenäisen kansan. Valtioiden rajat on vedetty myöhemmin, mutta kansa on silti yhtenäinen ja kutsuu aluetta Meänmaaksi, jolla on myös oma lippu.
Oma kieli ja lippu
Meänmaa-käsitteen isä on kirjailija Bengt Pohjanen. Alueella valtakielenä puhuttu meänkieli on saanut Ruotsissa virallisen vähemmistökielen aseman, saman arvoisen muun muassa suomen rinnalla. Kuitenkin Ruotsin ulkopuolella sitä pidetään suomen kielen peräpohjalaisiin murteisiin kuuluvina murteina. Meänmaa oli yhtenäinen alue vuoteen 1809, jolloin se jaettiin Ruotsin ja Venäjän kesken Haminan rauhassa. Käytännön ja arjen elämässä raja ei juuri näkynyt ja mm. maaomistukset säilyivät vaikka suvut ja perheet jakaantuivatkin kahden maan kesken.
15. heinäkuuta 2007 otettiin käyttöön Meänmaan lippu, meänk. Meänmaan flaku. Lipussa on kolme vaakaraitaa, keltainen, valkoinen ja sininen. Sininen ja keltainen kuvastavat kahta aluetta hallinnoivaa valtiota ja valkoinen jäätynyttä Tornionjokea näiden välissä. Jäätynyt joki ei ole maantieteellinen este eri rantojen välillä. Päivä Meänmaan kansallispäivä.
Lähde: Wikipedia
Meri-Lapissa vuosi vaihtuu kahdesti -Happy New Twice!
Kaksoiskaupunki TornioHaparandassa uutta vuotta juhlitaan yhdessä Victoriantorilla pitkän kaavan mukaan. Tapahtumalle on annettu nimeksi Happy New Twice. Suomen ja Ruotsin aikaero on yksi tunti, joten upea ilotulitus nähdään kahdesti. Juhlaohjelmassa on musiikkia ja esityksiä molemmista maista kuorrutettuna kuohuviinillä.
